Ben ja Bryson - Muutakin kuin hattutelineitä (FORE! 2/2019)

Mitä yhteistä on Bryson DeChambeaulla ja Ben Hoganilla? Hattu. Ja paljon muuta.

Tuloksia määrätietoisella harjoittelulla

Ben Hogania pidetään yleisesti yhtenä 1900-luvun parhaista golfareista ja tietyllä tavalla määrätietoisen golfharjoittelun keksijänä. Hogan rakasti harjoittelua ja saavutti menestyksensä väsymättömän harjoittelun avulla.

Artikkeli on julkaistu FORE! -lehden numerossa 2/2019. (Kuvakaappaus.)

Bryson DeChambeau on puolestaan saanut liikanimen Mad Scientist, eli ”Hullu tiedemies”, dataan perustuvan, ja usein auringonlaskuun asti kestävän harjoittelunsa vuoksi. Golf.comin toimittaja Dylan Dethier kuvaa DeChambeaun harjoittelua näin: ”90 prosenttia rangella olevista ammattilaisista käyttäytyy rennosti ja veltosti. Sama ei välity Brysonista. Rangella ei näkynyt mitään rentoa, kun hän löi palloja vielä auringonlaskun jälkeen Memorial-turnauksessa lauantaina, iltana ennen voittoaan.”

DeChambeaun kerrotaan sanoneen, että hänen pitää alittaa 54 lyöntiä, jotta kierroksen jälkeisen range-session voisi jättää väliin. Kilpailua edeltävänä päivänä DeChambeaun mukana rangella on nähty oman caddien lisäksi kolme FlightScope-asiantuntijaa tarkastelemassa numeroita lyöntien jälkeen, sekä kaksi muuta asiantuntijaa putterivalmistajan hatut päissään.

DeChambeau jatkaa harjoittelua auringon painuttua mailleen. Hogan puolestaan hyppäsi aamulla innoissaan ylös harjoittelemaan. Hogan kuvaili heräämistään GOLF Magazinessa: ”En malttanut odottaa, että pääsen herättyäni lyömään palloja. Menin harjoitusalueelle aamun valjetessa, löin muutaman tunnin ja pienen tauon jälkeen palasin takaisin.”

Hoganin tunnusomaisen draw-kierteen kerrotaan syntyneen, kun hän toimi caddiena Glen Garden Country Clubilla. Lyöntipituudella määriteltiin, kuka caddieista sai mailoja kannettavakseen ja näin palkkapussin kotiin vietäväksi, joten Hogan keskittyi harjoittelemaan pitkälle lyömistä draw-kierteen avulla. Hogan sai myöhemmin muutettua swinginsä tuottamaan pelkän pituuden sijaan myös tarkkuutta ja toistettavuutta.

Hogan harjoitteli aina tarkoituksenmukaisesti. Hän käytti vuosia swinginsä eri osien tutkimiseen, minkä lopputuloksena syntyi yksi toimivimmista ja kauneimmista golfswingeistä. Myöskään DeChambeau ei jätä kiveäkään kääntämättä yrittäessään tehdä swingistään parempaa ja parempaa. Kesken harjoitusten hänen on nähty pohtivan, miten pallon alla olevan ruohon liikkumista osumahetkellä voisi ohjailla siten, että siitä olisi mahdollisimman vähän häiriötä lyönnille.

Tiedemiehen tarkkuudella

Tiedemieheksi kuvattu DeChambeau ei ole tarkkuutta vaativaan ammattiin liittyvän liikanimensä kanssa yksin. Hogania on kuvattu tarkkojen harjoittelumenetelmiensä ansiosta kirurgiksi. Täydellisyyteen kaikilla osa-alueilla pyrkivä Hogan tutki erään US Openin alla turnausta varten saamiaan kymmeniä golfpalloja suurennuslasilla: ”Osassa näistä on liikaa maalia dimpleissä”, hän totesi.

Hogan myös selvitti suolavettä hyödyntäen, ovatko hänen saamiensa pallojen painopiste keskellä palloa. Samoin DeChambeau – jolla on muuten oma laboratorio – käyttää Hoganilta tuttua menetelmää ja päätyy hylkäämään jokaisesta pallotusinasta noin neljä palloa, joiden painopiste ei ole oikeassa kohdassa.

Eli keskimäärin joka kolmas DeChambeaun saama pallo joutuu hylkylistalle.

Pallon painopisteen paikantamismenetelmässä hyödynnetään magnesiumsulfaattia, joka tunnetaan paremmin nimellä karvassuola (engl. Epsom salt), jota käytetään yleisesti esimerkiksi jalkakylvyissä ja ihon kuorinnassa.

Kannattaako sinunkin siis laittaa pakasta vedetyt prooveeykköset jalkakylpyyn ja heittää kolmannes niistä pois? Ei kannata. Huippupalloissa erot hyvien ja ”huonojen” pallojen välillä ovat noin prosentin luokkaa, eli pisimmissäkin draiveissa korkeintaan muutaman metrin, kertoo USGA:n välineasiantuntija John Spitzer.

DeChambeaulle ero on kuitenkin riittävän suuri, jotta hän haluaa nähdä vaivaa huonoimpien

pallojen karsimiseksi. Hoganin aikana erot palloissa olivat paljon suuremmat, joten hyödytkin olivat merkittävämpiä.

Data auttaa valinnoissa

Kuinka pitkälle lyöt rautaseiskalla? Entä pitching wedgellä tai draiverilla? Suurin osa meistä nykygolfareista osaa antaa ainakin suurpiirteisen arvion omista lyöntipituuksistaan – ja muutaman metrin päälle. Toisin oli ennen Hoganin aikaa.

Hogan oli yksi ensimmäisistä ammattilaisgolfareista, jotka laskivat tarkat pituudet jokaiselle mailalle. Hogan myös tutki pelattavan kentän läpi etukäteen tarkasti käyttäen bunkkereita ja muita maamerkkejä apuna lyöntien suunnittelussa.

Hoganin aikalaiset käyttivät etäisyyksien mittaamiseen lähinnä silmiään eikä väyläoppaita tunnettu. Hogan oli tarkempi. Hän kommentoi vuoden 1950 U.S. Openin alla Merion Golf Clubin puheenjohtajalle, ettei uskonut kentän olevan yhtä pitkä, kuin tuloskortti väitti. Vuosikymmen myöhemmin kenttä mitattiin uudelleen ja se osoittautui lähes 200 jaardia (noin 182 metriä) lyhyemmäksi. Hogan voitti vuoden 1950 U.S. Openin.

Nykytekniikalla datan käyttäminen on helpompaa – tai ainakin monipuolisempaa – kuin Hoganin aikoina. DeChambeaun kanssa Pro-am-kierrokselle viime vuoden Genesis Openissa päässyt Golfworldin toimittaja Ashley Mayo kertoo, kuinka DeChambeaun mukana kierroksella oli kaksi FlightScope-teknikkoa. Mayon mukaan DeChambeau kertoi haluavansa selvittää tarkasti, miten tuuli vaikuttaa pallon lentoon kullakin väylällä.

Keskittyminen olennaiseen

Mayo kertoi DeChambeaun keskittyvän Pro-am-kierroksellakin jokaiseen lyöntiin ja puttilinjoja lukiessaan sanovan ääneen erilaisia lukuja, jotka kuvaavat viheriön kallistusta prosentteina, putin pituutta ja viheriön nopeutta. DeChambeaun viheriöiden lukutavasta käytetään englanniksi nimitystä Vector Putting.

Keskittyminen oli myös Hoganille tavanomaista. Hoganin aikalaisen Sam Sneadin on kerrottu kuvailevan Hoganin äärimmäisen keskittynyttä turnauspelaamista näin: ”Suunnilleen kaikki, mitä Ben koskaan golfkentällä sanoi, oli ’onnea matkaan’ ensimmäisellä tiillä.” Haastattelutkin olivat harvassa.

Hoganilta kerrotaan jääneen huomaamatta, kuinka Masters-turnauksessa samassa ryhmässä pelannut Claude Harmon teki hole-in-onen Augustan 12. reiällä, jonka pelattuaan Hogan totesi Harmonille: ”Tiedätkös, tuo oli ensimmäinen kerta koskaan, kun tein tälle reiälle birdien, Claude.”

Välinpitämättömyyttä voidaan pitää myös töykeytenä. Vaikka Hogan tuskin tahallaan missasi Harmonin ”ässän”, olisi jonkinlainen huomionosoitus ollut paikallaan. Töykeys on tullut vastaan myös DeChambeaun toiminnassa. Moni muistaa hänen tylyn käytöksensä vuoden 2018 European Openin jälkeen, kun hän oli pelannut viimeiset neljä reikää viisi yli parin. DeChambeau kätteli turnauksen voittajan päätösviheriöllä hyvin pikaisesti ohimennen ja poistui paikalta. DeChambeau pahoitteli myöhemmin huonoa käytöstään voittaja Richard McEvoyta kohtaan.

Hogan ei ollut ihan kaikkea aikaa keskittynyt vain omaan tekemiseensä. Kilpakumppani valitteli kerran Hoganille, että hänen pitkät puttinsa ovat heikkoja. Lyöntitarkkuuttaan jatkuvasti parantamaan pyrkinyt Hogan ehdotti ratkaisuksi rautalyöntien lyömistä lähemmäs reikää. Vuoden 1953 Masters-turnauksessa Hogan näytti, mitä tällä tarkoitti ja osui kahdella perättäisellä väylällä lähestymislyönnillään lipputankoon.

Hogan myös antoi Nick Faldolle vinkin tämän kysyessä, miten U.S. Open voitetaan: ”Lyö alhaisin kierrostulos.” Faldo ei koskaan pystynyt noudattamaan Hoganin ohjetta.

Hyötyä uusista säännöistä

Tarkkuus, testaaminen ja analysointi kuuluvat DeChambeaun työkalupakkiin kaikilla mahdollisilla alueilla, joissa golftulosta voidaan parantaa. Vuodenvaihteessa, kun uudet säännöt olivat astumassa voimaan, DeChambeau vietti runsaasti aikaa selvittääkseen, milloin lipputanko kannattaa pitää paikoillaan putattaessa. Uudet säännöthän sallivat puttaamisen lipputankoa vasten toisin kuin vanhat säännöt, joiden perusteella siitä sai kahden lyönnin rangaistuksen.

Golfworldin haastattelema DeChambeau sanoi uudenvuodenaattona Havaijilla Sentry Tournament of Championsin alla: ”Näkemiemme testien ja tämänpäiväisten kokeilujemme perusteella aion ehdottomasti jättää tangon reikään.” DeChambeau tarkensi vielä, että tanko kannattaa jättää reikään miltä tahansa etäisyydeltä.

Golfworldin oli todennäköisesti melko rauhallista haastatella DeChambeauta havaijilaiskentän harjoitusalueella, koska kaikki muut turnauksessa mukana olleet pelaajat olivat jo lähteneet aikaisemmin ja vain DeChambeau oli paikalla tiimeineen.

DeChambeau myönsi, ettei ollut tutustunut ihan kaikkiin uusiin sääntöihin: ”Minun työtäni on toteuttaa jokainen lyönti parhaan kykyni mukaan. Tunnen valtaosan säännöistä, mutta en voi sanoa osaavani kaikkia muutoksia. On hyvä, että he (tuomarit) ovat tukenamme.”

Siinä missä DeChambeau pitää tehtävänään lyödä jokainen lyönti mahdollisimman hyvin, oli Hoganin lähestymistapa vähän erilainen. Butch Harmon kysyi aikoinaan Hoganilta, mikä oli tämän suosikkireikä kaikilta pelaamiltaan kentiltä. Pitkän pohdinnan jälkeen Hogan vastasi: ”Butch, anna kun kerron jotain. Vihasin jokaista pelaamaani reikää. Minulle golfreikä on vihollinen ja haluan päihittää sen. Kysytkö minulta, mistä reiästä olen pitänyt? Vihasin niitä kaikkia.”

Uusista säännöistä DeChambeau piti viheriölle jääneiden ruusukkeiden jälkien korjaamista sekä kaikkein järkevimpänä että tyhmimpänä sääntöuudistuksena. Hänen mukaansa säännön perusteella pystyy tekemään pallolle uran, jota pitkin on helppo putata pallo reikään. ”Joku kokeilee sitä aivan varmasti”, hän pohti.

Hogan ja DeChambeau ovat toimineet uranuurtajina ammattilaisgolfissa. Aika näyttää, kasvaako Bryson DeChambeausta samanlainen lajilegenda kuin yhdeksän majoria voittaneesta Ben Hoganista.

Ben Hogan (13.8.1912-25.7.1997)

Ammattilaisena: 1930-1971

Major-voitot:

- Master Tournament: 1951, 1953

- U.S. Open: 1948, 1950, 1951, 1953

- The Open Championship: 1953

- PGA Championship: 1946, 1948

Voittoja PGA Tourilla: 64

Muita saavutuksia:

- Nimitys golfin Hall of Fameen 1974

- PGA Tourin rahalistan voitot: 1940-1942, 1946, 1948

- PGA:n vuoden pelaaja: 1948, 1950, 1951, 1953

- Ryder Cup -edustus: 1947 (voitto), 1951 (voitto)

- Ryder Cup -kapteeni: 1947 (voitto), 1949 (voitto), 1967 (voitto)

Muuta:

- Palveli Yhdysvaltain ilmavoimissa 1943-1945, mikä aiheutti tauon ammattilaisuraan

- Loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa 2.2.1949. Lääkärit arvioivat, ettei hän kävelisi enää, mutta Hogan onnistui voittamaan vielä kuusi major-turnausta.

Bryson DeChambeau (16.9.1993-)

Ammattilaisena: 2016-

Sijoitukset major-turnauksissa:

- Masters Tournament: T21 (2016)

- U.S. Open: T15 (2016)

- The Open Championship: T51 (2018)

- PGA Championship: T33 (2017)

Voitot:

- PGA Tour: 5

- European Tour: 1

- Web.com Tour: 1

Muuta:

- Käyttää tasapitkiä rautamailoja

- Valittiin vuoden 2018 Ryder Cupiin USA:n joukkueeseen kapteenin valinnalla

Lue artikkeli alkuperäisessä julkaisussa FORE! -lehden numerossa 2/2019 (12.7.2019).