top of page

Dean Cleaver: "Bunkkereita ei voi enää kutsua esteiksi" (Bunkkeriuutiset 4/2015)

Esa Hukkanen

Sain kunnian tavata FEGGA:n johtajan Dean Cleaverin henkilökohtaisesti. Dean oli mukana FGA:n mestaruuskisoissa Oulussa, minkä jälkeen pääsin haastattelemaan häntä helsinkiläisessä hotellissa. Mukavampaa ja asiaansa paremmin tuntevaa miestä saa hakea ja toivon todella, että mahdollisimman moni sai Oulussa mahdollisuuden vaihtaa edes muutaman sanan hänen kanssaan. Tässä Deanin ajatuksia kerättynä parituntisen jutustelumme aikana golfista, kentänhoidosta ja elämästä.


Artikkeli on alun perin julkaistu 26.10.2015 Bunkkeriuutisten numerossa 4/2015

Koulutus ja työhistoria:


Olen työskennellyt golfalalla vuodesta 1974, eli hyvin, hyvin pitkään! En ole suorittanut mitään muodollista kentänhoitajan koulutusta, mutta olin mukana luomassa koulutusta. Mitä yliopistoon tulee, en ikinä käynyt sitäkään. Olen kuitenkin suorittanut paljon lyhyitä 1-3 päivän mittaisia kursseja. Kentänhoitotehtävissä olen työskennellyt neljällä eri kentällä, jotka kaikki sijaitsevat keskisessä Englannissa. Nuoremmille kentänhoitajille ja tuleville kenttämestareille haluaisin sanoa, ettei kannata kiirehtiä uralla eteenpäin liian aikaisin. Olin itse ensimmäistä kertaa kenttämestari 21-vuotiaana, mikä oli loistava kokemus, mutta uralla on vaikea siirtyä taaksepäin.


Olen työskennellyt neljällä eri golfkentällä. Kouluaikoina työskentelin Leicestershire Golf Clubissa, jossa ymmärsin kentänhoidon olevan minulle sopiva uravalinta. Kenttä tarjosi minulle vakituista työpaikkaa ennen kuin lopetin kouluni. Siihen aikaan työpaikan löytäminen ei ollut helppoa, joten jäin sinne töihin viideksi vuodeksi. Työskentelin myös Rugby Golf Clubissa (alueella, josta rugby-pallo on kotoisin!) aluksi apulaiskenttämestarina kaksi vuotta. Myöhemmin siirryin kenttämestariksi Stratford upon Aven Golf Clubiin ja sitten Gayhill Golf Clubiin, jonka nimi on sittemmin muutettu Hollywood Golf Clubiksi.


Miten päädyit töihin golfin pariin?


Kuulostaa erikoiselta, mutta päädyin golfkentälle jalkapalloharrastukseni kautta. Halusin nuorempana olla ammattilaisjalkapalloilija ja harrastukseni kautta tapasin 14-vuotiaana paikallisen Leicestershire Golf Clubin kenttämestarin, joka tunsi isäni. Hän tarjosi minulle mahdollisuutta työskennellä kentällään. Lopetin jalkapallon pelaamisen nuorena, vaikka olin todella intohimoinen pelaaja. Koin, etten pystyisi saavuttamaan, mitä halusin.


Harrastukset ja mielenkiinnonkohteet?


Olen todella innokas golfari ja se on luonnollisesti suoraan yhteydessä työhöni. Golf on myös tärkeä osa sosiaalista elämääni. Perheeni on minulle hyvin tärkeä, kuten kenelle tahansa. Pidän myös paljon matkustamisesta, mikä voi kuulostaa oudolta, koska myös se on iso osa päivittäistä työtäni. Matkustamisessa minua kiehtoo suuresti uusiin kulttuureihin tutustuminen. Työni lisäksi minulla on ollut mahdollisuus matkustaa paljon myös vapaa-aikanani.


Minun ja vaimoni suosikkikohde on Portugal. Se on loistava paikka rentoutua ja tunnen oloni siellä mukavaksi heti sinne päästyäni. Menen sinne aina, kun haluan päästä irti arjesta. Pidän myös Portugalin lämpimästä ilmastosta! Vietin myös hieman aikaa Kanadassa, jonne haluaisin palata. Haluaisin vaikka vuokrata asuntoauton ja kiertää Kanadaa. Se on hyvin erilainen maa ja olisi hienoa kokea sen erityislaatuisuus, joten sinne haluaisin vielä mennä.


Mikä on mielenkiintoisinta golfissa ja kentänhoidossa?


Kentänhoito: Kun tarkastelee kentänhoitoa ammattina, viimeisen 20 vuoden aikana osaaminen on noussut todella korkealle tasolle. Pelkästään koulutus on nostanut kentänhoidon tasoa kauttaaltaan, mutta myös teknologinen kehitys on parantanut tasoa. On ollut hienoa seurata, kuinka kentänhoidon työkalut ja välineet ovat kehittyneet ja niiden mukana myös kentänhoitajien suorituskyky on kasvanut kasvamistaan. Kentänhoidossa rima on noussut todella korkealle tasolle, mutta siinä on myös ikävä puolensa: golfareiden odotukset ovat nousseet todella korkealle. Riman nostamisen jälkeen työstä on tullut paljon rankempaa. Pelaajat seuraavat suurimpia ammattilaisturnauksia televisiosta tai paikan päällä ja näkevät maailman parhaat kentät niin hyvässä kunnossa, että voisi kuvitella golfin olevan sisälaji. Bunkkeritkin ovat niin hyvässä kunnossa, ettei niitä voi enää kutsua esteiksi. Kaikessa on kyse kentänhoitajien koulutuksesta ja mielenkiinnosta. Uudet työkalut ovat helpottaneet kentänhoitajien työtä todella merkittävästi. Työ on monin tavoin helpompaa kuin ennen, mutta samalla pelaajien korkeat odotukset luovat uusia haasteita.


Golf: Golfissa minua kiehtoo se, miten se tarjoaa joka kerralla uusia haasteita. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Saman reiän voi pelata vaikka joka päivä uudestaan eikä se ole koskaan samanlainen. Vielä minunkin iässäni riittää motivaatiota pyrkiä jatkuvasti paremmaksi. Pelaamisen nautinto ja kokemuksen jakaminen muiden pelaajien kanssa on myös tärkeää. Golf on mielestäni myös hyvä ympäristö lasten kasvamiseen. Golf opettaa kärsivälliseksi ja rehelliseksi ja antaa hyvät sosiaaliset taidot. Ne eivät välttämättä suoranaisesti ole olennainen osa golfia, mutta golfari muodostaa hyvät sosiaaliset taidot ikään kuin sivutuotteena. Golf elää muutoksen aikaa. Nuoriso elää nopeassa maailmassa ja heidän elämänsä ovat täynnä erilaisia asioita. Aika on ihmisille todella tärkeää ja golf kuluttaa sitä paljon. Golf on mahtava perhepeli, jota voi pelata yhdessä ja nauttia siitä. Siitä on ollut paljon apua molemmille lapsilleni.


Mitä muutoksia kentänhoidossa on tapahtunut viimeisen 5-10 vuoden aikana?


Nähdäkseni ruoholajikkeissa on tapahtunut suuria muutoksia, kun lämpimille alueille on tullut uusia lajikkeita. Se on ollut suuri muutos. Myös kalustossa on tapahtunut paljon kehitystä. Etenkin ilmastusta voidaan nykyisin tehdä useammin sen vaikuttamatta pelaamiseen yhtä paljon kuin ennen. Kalusto on muutenkin kehittynyt sellaiseksi, että suurempiakin töitä on nyt helpompi tehdä ilman, että siitä on liian suurta haittaa pelaajille. Pidemmällä aikavälillä koulutus ja tutkimustyö ovat rikkoneet paljon rajoja golfkentillä.


Mitkä ovat suurimpia muutoksia seuraavan 5-10 vuoden aikana?


Kysymys liittyy aika suoraan siihen, mitä golfissa tapahtuu lähitulevaisuudessa. Yritämme tehdä golfista nopeampaa peliä ja saada lisää pelaajia. Iso osa näihin liittyvistä haasteista on suoraan yhteydessä siihen, mitä golfkentillä voi hoidollisesti tehdä. Tarkoitan golfkenttien laatutasoa ja mukavien pelialustojen luomista uusille pelaajille. Tahrattoman siisteille golfkentille ei ole samanlaista tarvetta, jos sillä saadaan golfin kustannuksia pienennettyä. Tietenkin myös ympäristöystävällisyyden merkitys kasvaa. Se on tullut jäädäkseen ja niin pitääkin. Joissain maissa pestisidien käytöllä on nollatoleranssi, mikä näkyy kentänhoidossa. Kentänhoidon taso ja laatu on korkea, mutta torjunta- ym. aineiden käytön vähentämisellä ja lopettamisella on vaikutuksensa kenttään. Jos ympäristöystävällinen toimintatapa hyväksytään yleisesti, täytyy myös hyväksyä, että kentät eivät voi aina olla yhtä hyvässä kunnossa kuin mihin nyt on totuttu. Tällä alueella FEGGA tekeekin paljon töitä pystyäkseen olemaan mukana päätöksen teossa koskien golfin ympäristövaikutuksia. Myös veteen täytyy keskittyä jatkossa entistä enemmän. Näillä kahdella seikalla on todella suuri vaikutus siihen, miten golfkenttiä saadaan hoidettua tulevaisuudessa. Vertaan tätä Formula ykkösiin: silloin tällöin Formuloissa muutetaan sääntöjä ympäristöystävällisempään suuntaan, mikä vie lajia ikään kuin ajassa taaksepäin. Kun yritämme kehittää golfia ympäristöystävällisempään suuntaan, joudumme toisinaan menemään tavallaan ajassa taaksepäin. Sekä kentänhoitajien että golfareiden täytyy vain hyväksyä se. En tarkoita, etteikö meidän pitäisi panostaa ympäristöystävällisyyteen, koska meidän todellakin täytyy. Haluan vain sanoa, että meillä on velvollisuus huolehtia myös planeetastamme. Meidän pitäisi aina miettiä hyvin tarkasti, mitä teemme ja miten se olisi paras tehdä.


Työskentelemme FEGGA:ssa läheisesti GEO:n (Golf Environment Organization) kanssa. Ihmisiltä usein unohtuu, että GEO on ollut tavallaan olemassa jo vuodesta 1995 asti. Kehityksen kautta se on päässyt siihen, missä se nyt on ja FEGGA:lla oli suuri rooli tässä kehitystyössä. Riittävän moni kenttä ei ota GEO:a tosissaan. Sertifiointiprosessi haastaa tekemään asiat eri tavalla, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki toimintatavat pitäisi muuttaa. GEO kysyy kysymykset, joihin täytyy antaa vastaukset. Kyseessä ei ole pelkästään kentän hoitaminen vaan koko klubikokonaisuuden ylläpitäminen. GEO on loistava työkalu mittaamaan kaikkea sitä, mitä golfkentällä tapahtuu ja sen oikeanlainen käyttö auttaa myös säästämään rahaa. GEO:n avulla voi todistaa olevansa vastuullinen yritys, mikä tekee yrityksestä vahvemman ja näin tärkeämmän myös valtion silmissä. Mitä useampi golfkenttä sertifioidaan, sitä paremmin golf tunnustetaan korkeammalla tasolla.


Mitkä ovat suurimpia trendejä golfalalla tällä hetkellä?


Laman myötä alalla on ollut paljon muutoksia, eivätkä ne ole olleet aina hyviä. Maiden välillä voi kuitenkin olla isojakin eroja. Jos etsii yleistä trendiä, sanoisin, että keskiarvoinen golfkenttä on leikannut budjettiaan säästösyistä. Sillä on ollut vaikutuksensa myös ihmisiin, kun moni on menettänyt työnsä. Kun golfkenttä leikkaa budjettiaan, usein ensimmäisenä leikataan henkilöstökuluissa, jolloin työpaikat ovat vaarassa. Se on ollut melko yleistä viimeisen viiden vuoden aikana. Laman vaikutus on näkynyt myös hankinnoissa ja investoinneissa, joita on vähennetty tai pienennetty. Nyt on kuitenkin alkanut näkyä elpymisen merkkejä ja maat ovat pääsemässä pahimman ohi. Monet näkevät tulevaisuudessa enemmän varmuutta, minkä myötä on helpompi alkaa taas investoimaan. Keskiarvogolfkenttä joutuu taistelemaan todellisten ongelmien kanssa, kun taas korean tason kentillä ei ole välttämättä ollut samanlaisia haasteita, kyse on kuin kahdesta eri asiasta. Olen kuitenkin yllättynyt, ettei laman myötä useampi kenttä ole joutunut sulkemaan oviaan. Se on saanut kentät kuitenkin avaamaan silmänsä ja kiinnittämään enemmän huomiota kustannustehokkaaseen johtamiseen ja tekemiseen. Pidemmällä aikavälillä ajateltuna lamalla onkin ollut tietyllä tavalla myönteinen vaikutus tekemiseen, kun kentät ymmärtävät rahan ja sijoitusten arvon: tuhlaaminen ei voi olla jatkuvaa. Tässäkin mielessä GEO on loistava työkalu, jolla kentästä saa paljon enemmän irti pienemmillä kustannuksilla.


Miten lama on vaikuttanut golfalaan ja kentänhoitoon?


Ensinnäkin lama on vaikuttanut itse golfiin. Kun katsoo vaikka European Touria ja miettii, kuinka laajan näkyvyyden sitä kautta saa, sielläkin on ollut vaikeuksia yhteistyökumppanuuksien hankkimisessa ja turnausten korkean tason saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Viime vuosina jotkin turnaukset ovatkin kadonneet kiertuekalenterista. Lama on vaikeuttanut huomattavasti sponsorisopimusten tekemistä maailmanlaajuisesti. Sponsorin täytyy olla todella sitoutunut lajiin suostuakseen sponsoroimaan sitä. Kun mietitään kenttien investointeja, näkyy laman vaikutus sielläkin. Nyt kalustolta ja laitteilta odotetaan pidempää ikää ja kestävyyttä, ja kalustonuusimista pyritään viivästyttämään mahdollisimman pitkään. Olen keskustellut laitevalmistajien ja myyjien kanssa siitä, miten heihin vaikuttaa se, kun laitteelle arvioidaan esimerkiksi kuuden vuoden kestävyys ja nyt asiakas pyrkii kasvattamaan käyttöikää jopa kahdeksaan vuoteen. Sillä on luonnollisesti seurauksensa valmistajapuolellakin.


Siitä, kun lama alkoi kuutisen vuotta sitten, maailma on ehdottomasti muuttunut, kaikkien on täytynyt muuttua. Kentät näyttäisivät olevan hieman huolellisimpia siinä, miten niitä johdetaan. Kentänhoitajayhdistyksille tämä on ollut vaikeaa aikaa. Yhteistyökumppanien tuki on ollut tärkeää ja heidän roolinsa tällä alalla on todella merkittävä. Niin kuin sen pitääkin olla. Niiden tuleekin antaa jotain takaisin yhteisölle, jonka jäseniä ne ovat. Yhteistyökumppanit ovat hoitaneet roolinsa hyvin ja kun tarkastellaan suurimpia kumppaneita, ne ovat pysyneet kentänhoitajayhdistysten rinnalla ja tärkeänä tukena. Lama on näkynyt yhdistyksissä pienentyneinä jäsenmäärinä ja pienempinä osallistujamäärinä tapahtumissa. Yhdistykset alkavat hiljalleen olla takaisin sellaisessa tilanteessa, että ne voivat vahvistaa toimintaansa uudelleen ja suunnata katseet tulevaan. Kaikkien täytyy tehdä uusia asioita, mutta joillain haasteet ovat suurempia.


Ovatko eurooppalaiset kentät vähentäneet vai lisänneet kulutusta vai ovatko ne ennemminkin pyrkineet pysymään vakaina?


Yleisesti ottaen kentät pyrkivät ylläpitämään tason, jota jäsenet niiltä odottavat ja kentänhoitajat ovat tehneet loistavaa työtä sen eteen. He ovat hyvin erityislaatuisia ihmisiä ja välittävät suuresti hoitamastaan kentästä. Monella on ollut matalammat odotukset ja moni on pelännyt työpaikkansa eteen. He ovat kuitenkin tehneet paljon töitä saavuttaakseen kentälle riittävän hyvän tason ja heille pitäisi antaa paljon kiitosta. Jos jäsenmäärät ja tulot pienenevät, sillä on suuri vaikutus, joka voi johtaa kipeidenkin päätösten tekemiseen. Kaikki tekevät kuitenkin kaikkensa, jotta kenttien laatutaso pysyisi saavutetulla tasolla. Kiertäessäni Eurooppaa olen tänä vuonna todennut kenttien yleisen tason oikein hyväksi.


En ole huomannut muihin aloihin verrattuna eroa siinä, että golfkentät olisivat erityisesti joutuneet irtisanomaan enemmän työntekijöitä tai vähentämään rekrytointeja. Keskitämme näkemyksemme golfiin, koska se on meidän alamme, mutta emme erityisesti eroa muista aloista - jokainen pyrkii tekemään parhaansa.


Onko heikko taloustilanne johtanut eurooppalaisten kenttien sulkemiseen?


Sanoisin, että pienemmissä maissa vaikutus golfiin on ollut suurempi, kun kentät eivät ole pystyneet tekemään riittävästi tulosta. Uusia kenttiä ei ole rakennettu eikä pelaajamäärä ole kasvanut. Tiheämmin asutuilla alueilla on ehkä ollut suurempi pudotus pelaajamäärissä. Esimerkiksi Irlannissa vaikutus on ollut suuri ja golfkenttiä on jouduttu sulkemaan, samoin Isossa-Britanniassa on joitain kenttiä suljettu. Kentät ovat joutuneet keskittymään bisneksen pyörittämiseen ja asiakassuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, mikä on tehnyt niistä parempia yrityksiä, joten niiden on täytynyt perustella olemassa olonsa paremmin ja pärjättävä kilpailijoiden rinnalla. Vain sillä tavalla tuote tai palvelu voi tulla paremmaksi. Joskus täytyy mennä taaksepäin, jotta voi saavuttaa paremmat tulokset vähemmällä ja päästä samoihin tavoitteisiin. Se on ehdottomasti yksi mielenkiintoisimmista puolista työssäni, kun näen, miten asiat kehittyvät eri maissa viimeisen viiden vuoden aikana ja miten eri puolilla on pärjätty. Islanti on mielenkiintoinen esimerkki, koska vasta nyt on tultu pisteeseen, jossa golfareiden määrä ei enää kasva. Ilmeisesti lama vaikutti enemmän uusien autojen ostamiseen ja lomamatkojen tekemiseen, eivätkä islantilaiset lopettaneet golfaamista. Yksi avaintekijöistä, miksi golfin suosio on Islannissa niin suuri, on nähdäkseni yhdeksänreikäisten kenttien suhteellisen korkea määrä. Islanti vastaa sillä tavalla golfin suuriin kysymyksiin.


Oletko huomannut kentänhoidon ulkoistamista ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut?


Yleisesti en ole huomannut, että kentänhoitoa olisi erityisemmin siirretty ulkopuolisten yritysten tehtäväksi, mutta eri mailla on erilaisia tapoja tehdä samoja asioita. Ehdottomasti eniten kentänhoidon ulkoistamista olen huomannut Alankomaissa. Siellä on muutama merkittävä yritys hoitamassa useiden kenttien kentänhoitoa, mikä näyttäisi toimivan siellä. Muissa maissa en näkisi sitä merkittävänä tekijänä. Olen nähnyt sen toimivan ja olen nähnyt siinä epäonnistuttavan ja jos se menee pieleen, se menee pieleen todella pahasti. Siinä täytyy olla hyvin varovainen.


Alankomaissa kentät tekevät sitä säästääkseen rahaa. Nähdäkseni avaintekijä siihen, miksi se toimii siellä on se, että nämä hollantilaisyritykset ovat todella kokeneita. Ne palkkaavat vain kokeneita kentänhoitajia ja kenttämestareita, jotka tietävät mitä tekevät ja he tuntevat golfalan hyvin. Ne palkkaavat vain kokeneita ammattilaisia. Työntekijöistä muodostuu ennemminkin ryhmä, joka huoltaa kenttiä ja pitkällä kokemuksellaan he pystyvät saavuttamaan riittävän tason. Toisessa päässä on sitten kokematon yritys, jonka kohdalla täytyy miettiä, miksi joku palkkaisi sellaisen. On tietenkin helppo sanoa, että sen voi aina vaihtaa, jos homma ei toimi. Sopimuksista voi aina päästä irti, mutta se vie aikaa. Yksi mielestäni hyvin tärkeä seikka, joka tässä on huomioitava esimerkiksi Suomen kohdalla, on se, että kokematon ei voi pärjätä Suomen erityislaatuisessa ympäristössä. Työt alkavat keväällä nollasta ja kokemattoman kentänhoitotiimin kanssa myös päätyy nollaan. Kun tekee sopimuksen jonkun toisen kanssa, on oltava varma, että porukka on kokenutta. Ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella.


Miten kuvailisit eurooppalaisia kentänhoitajayhdistyksiä?


Tällä hetkellä FEGGA:n alla on 24 yhdistystä, jotka vaihtelevat kooltaan 6000 jäsenestä ja 20 palkatusta työntekijästä talkoovoimin pyöritettäviin 20-jäsenisiin yhdistyksiin. Näiden välillä on valtavat erot. Kun puhutaan ammattimaisuudesta, sanoisin kaikkien tekevän parhaansa edustaakseen yhdistystään ammattimaisesti. Isoimpia yhdistyksiä johdetaan ammattimaisesti useiden työntekijöiden kanssa, kun taas moni talkoovoimin johdettu yhdistys tekee paljon töitä tuottaakseen ammattimaisen tuloksen. Täytyy muistaa, että vapaaehtoisuus vaatii todellista sitoutuneisuutta tehtävään työhön. Täytyy sanoa, että myös jäsenillä on suuri vastuu ja vaikutus siihen, miltä yhdistys näyttää ulospäin - miten jäsenet edustavat yhdistystä muiden silmissä. Pitäisi kysyä, mitä jokainen voi itse tehdä. Jos 300 jäsentä käyttäytyy tietyllä positiivisella tai negatiivisella tavalla, sillä on suuri vaikutus yleiseen kuvaan. Yhdistykset edustavat aina koko alaa. Pienemmät yhdistykset tarvitsevat enemmän apua FEGGA:lta, mikä on hyvä asia. Yhdistysten jäsenet voivat siirtää osaamisensa toisille kentänhoitajille ja onkin tärkeää auttaa niitä, jotka tarvitsevat apua. FEGGA on verkosto, jonka tarkoitus on auttaa yhdistyksiä kehittymään.


Onko maita, joissa on useita kentänhoitajayhdistyksiä?


Kun vastaan tähän, haluan korostaa, että kyseessä on minun henkilökohtainen näkemykseni. Ensinnäkin, Euroopassa ei ole Suomen lisäksi muita maita, joissa olisi enemmän kuin yksi golfkentänhoidon ammattilaisten yhdistys. Menneisyydestä tiedän kaksi maata, joilla on ollut vastaavanlainen tilanne. Toinen niistä on Iso-Britannia, jossa oli 1980-luvun alkupuolella kolme kentänhoitajayhdistystä, jotka tekivät paljon töitä luodakseen hyvät jäsenrakenteet ja -edut. Sillä ei koskaan ollut mahdollisuutta toimia, eikä se toiminutkaan. Lopulta yksittäisten ihmisten toimet johtivat hyviin päätöksiin, joiden myötä muodostettiin BIGGA. Tällä uudella yhdistyksellä oli enemmän valtaa ja arvovaltaa, paremmat edut, iloisemmat yhteistyökumppanit ja parempi koulutus. Se toimi taloudellisesti paljon paremmin, mitä ei olisi koskaan voitu saavuttaa kolmen keskenään taistelevan yhdistyksen kanssa. Toinen esimerkki on Portugal, jossa oli alun perin yksi yhdistys. Joidenkin mielestä sillä ei ollut riittävästi vaikutusta asioihin ja he halusivat kehittää sitä tiettyyn suuntaan, missä FEGGA ei suostunut auttamaan. He halusivat itsenäisen roolin. FEGGA pyrki auttamaan riitatilanteessa ja eripuraiset osapuolet pystyivät ratkaisemaan kiistansa ja tekemään päätökset yhdessä. Tämän kautta Portugalin kentänhoitajayhdistyksestä tuli vahvempi ja vaikutusvaltaisempi, ja sitä kautta myös ammattimaisempi. Tämä on mahdollista vain, jos on yksi yhdistys. Tavallisesti toinen yhdistys syntyy tyytymättömyyden myötä. Kaikille on tuttua, että jokainen ei voi olla tyytyväinen jokaiseen asiaan, mikä on osa elämää. Ei sitä ratkaista perustamalla uutta yhdistystä, vaan rakentavan keskustelun kautta. Se on tosin vaikeaa ja vaatii vahvoja ihmisiä.


Yhdistysten jakautuminen aiheuttaa paljon lisätyötä ulkopuolisille, kuten golfliitoille ja yhteistyökumppaneille, koska ne joutuvat työskentelemään kahden eri tahon kanssa. Sponsorit joutuvat antamaan tukensa kahteen suuntaan, mikä lisää kuluja ja tyytymättömyyttä. Se on kovin surullista, enkä näe mitään positiivista pitkän ajan vaikutusta kahden yhdistyksen olemassaolossa. Yhdistysten pitää olla avoimia ja luokseen kutsuvia, ei suljettuja ja luotaantyöntäviä. Asioista tulee parempia ja vahvempia vain keskustelemalla ja oikeanlaisia keskustelualustoja luomalla. On surullista, että eroja välillä tapahtuu, mutta kun oikeat ihmiset sitoutuvat asioihin, yhtenäisyys voidaan jälleen saavuttaa.


Comments


bottom of page