Mikä tekee tavallisesta kentänhoitajasta muutamassa vuodessa alan kovimpiin tekijöihin lukeutuvan kärkinimen omassa maassaan ja vähän muuallakin? Vastauksen voi kiteyttää yhteen sanaan: kiinnostus. Tai intohimo. Palo. Rakkaus. Tahto. Kutsumus. Vietti.
Jotain erityistä tapahtui keväällä 2011. Nuori helsinkiläismies valmistui ylioppilaaksi ja lähti kesätöihin leikkaamaan ruohoa läheiselle golfkentälle. Näin alkaa moni tarina, joista osa etenee siihen, miten nuorukaisesta tulee golfmestari, tai miten outo kesätyö unohdetaan yhden kesän jälkeen ja jatketaan ”oikeisiin” töihin. Tämä ei ole yksi näistä tarinoista.
Biologiasta kiinnostunut Janne Lehto pääsi kesätöihin golfkentänhoitajaksi Kirkkonummella sijaitsevaan Hirsala Golfiin keväällä 2011. Jannen perheenjäseniä ja lähisukua on Hirsalan perustajaosakkaissa ja he olivat onnistuneet suostuttelemaan Jannen hakemaan Hirsalaan töihin – ja kenttämestarin palkkaamaan Jannen.
Kuten arvata saattaa, homma eteni kaikkien kannalta suotuisasti ja Janne hyppäsi leikkurin rattiin. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.
Vauhtia opinnoista ja maailmalta
Pian Janne olikin Lepaalla Hämeenlinnan ammattiopistossa opiskelemassa kentänhoitajan ammattitutkintoa. Todistus tuli kouraan 2013, mutta se ei riittänyt Jannelle, vaan opinnot jatkuivat Lepaalla kenttämestarin erikoisammattitutkinnon parissa.
Samana vuonna opinnot veivät Jannen ensin Saksaan Winston Universityyn Golf Course Management -koulutukseen, joka muodostuu 70-prosenttisesti kentänhoidosta ja 30-prosenttisesti golfkentän toimitusjohtajuuteen liittyvistä sisällöistä. Saksasta matka jatkui vuonna 2014 Skotlantiin Loch Lomondiin opiskelemaan kentänhoitoa työn ohessa.
Koska Skotlannin sateet näyttivät vain yhden puolen kentänhoidosta, Janne lähti talveksi 2014-2015 perehtymään toiseen puoleen Australian kuivuuteen Melbournen Sand Beltillä sijaitsevan Woodlands Golf Clubin kentänhoitotiimiin. ”Ensin opin, miten kenttä pidetään kuivana pitkienkin sadejaksojen aikana ja sitten sen, miten vähäisestä vesimäärästä otetaan kaikki irti,” Janne myhäilee.
Skotlannissa saadut opit pääsivätkin esiin heti Jannen ensimmäisenä kenttämestarivuonna Hirsalassa 2017, kun sadetta tuli kauden aikana 800 milliä verrattuna 650 millin keskiarvoon. Ja kun sateet painottuivat loppukesään ja syksyyn, oli puuhaa melkoisesti.
Heti seuraavana vuonna 2018 mieleen palautuivat Australian kuukaudet, kun Hirsalassa oli sadepäiviä poikkeuksellisen vähän ja sadetta tuli toukokuun alun ja elokuun puolen välin välillä vain 45 milliä, kun normaalilukema samalla aikavälillä on noin 250 milliä.
Hirsalan kastelualtaan vedet riittivät juuri ja juuri ja kaikki Hirsalassa loppukesästä 2018 pelanneet muistavat, miltä takaysin iso lampi näytti. ”Vettä olisi riittänyt enää pariin kasteluun, kun sateet vihdoin saapuivat,” Janne kertoo. Vesijohtovedelle ei tarvinnut mennä, koska väylien kastelua oli alettu säädellä jo hyvissä ajoin.
Kaikkiaan ulkomaan harjoittelut ensin Skotlannissa ja sitten Australiassa jättivät Jannen työhistoriaan kesän mittaisen tauon Hirsalassa. Paluu kotiin oli kuitenkin odotettu ja Janne toi mukanaan paljon uutta. Kenttämestarin paperit Janne sai vuonna 2016.
Kentänhoito on Jannelle elämäntapa. ”Siihen täytyy olla 100-prosenttisesti sitoutunut kehittyäkseen ja onnistuakseen,” Janne pohtii. Parasta työssä on Jannen mielestä oman työnjäljen ja onnistumisen näkeminen.
Uutta vastuuta
Hirsalan apulaiskenttämestarin jäätyä eläkkeelle Janne sai tittelin itselleen vuonna 2016. Janne otti homman tosissaan eikä tehtävänimike jäänyt pelkäksi sanahelinäksi. Janne toi ensimmäisenä Suomeen Capillary Concrete -bunkkerit, joiden pohjaan asennetaan niin sanottua kapillaari-ilmiötä hyödyntävä, erikoisseoksesta valmistettava betonipohja.
Tällä menetelmällä koko bunkkerin pohja toimii ikään kuin salaojana, eikä erillisiä putkia tarvitse vetää. Sateella vesi imeytyy hiekasta nopeasti betonipohjan läpi maaperään ja kuivina ajanjaksoina pohja päästää maaperästä kosteutta hiekkaan. Tällöin bunkkeri on käytännössä aina täydellisessä kunnossa.
Capillary Concrete -bunkkereita on tehty Hirsalaan jo toistakymmentä ja lisää tulee joka vuosi. Onpa Janne tiimeineen tehnyt yhden tiiboksinkin pohjan Capillary Concretesta. Toinen innovaatio, jonka Janne on tuonut Suomeen, on myös bunkkereihin liittyvä.
Hirsalan kymppiväylän bunkkeriin asennettiin Durabunker-nimeä kantava reuna. Vanhasta hiekkatekonurmesta rakennettava ”revetted”-tyylinen bunkkerin etureuna näyttää luonnolliselta eikä vaadi käytännössä yhtään hoitoa. Kuminen Durabunker-reuna ohjaa myös sadeveden suoraan bunkkerin alle Capillary Concrete -pohjaan, eikä hiekkaan pääse syntymään valumia. Samanlaiset reunat rakennettiin viime syksynä seiskan ja päätösväylän viheriöbunkkereihin.
Mistä tämä rakkaus bunkkereihin oikein juontuu? ”Rakastan links-kenttiä ja niillä bunkkerit ovat niin visuaalisesti kuin pelillisesti tärkeässä roolissa. Huonot bunkkerit pilaavat koko kentän vaikutelman ja ne antavat ihan riittävästi haastetta silloinkin, kun ne ovat hyvässä kunnossa. Miksi siis aiheuttaa lisää harmia pelaajalle, joka on jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa?”
Mestari
Yksi Suomen pitkäikäisimpiin kenttämestareihin lukeutuva ja Hirsalassa alusta asti kentästä vastuuta pitänyt Jukka Silventoinen jäi eläkkeelle 2017 ja jätti valtikan vasta 25-vuotiaalle Jannelle. ”Olihan siinä isot saappaat täytettävänä, mutta tällaista tilaisuutta ei tule usein eteen, joten en epäröinyt hetkeäkään. Tätä varten olin opiskellut,” Janne summaa.
Bunkkerit eivät ole Jannen ainoa saavutus Hirsalassa. Ja kuten Janne sanoo, eivät nämä saavutukset ole yksin hänen. ”Ympärilläni on uskomattoman taitava tiimi, jolta opin uutta jatkuvasti. Mukana on alan todellisia konkareita ja nuoria ja intohimoisia tyyppejä, jotka antavat tälle työlle kaikkensa. Osa näistä on työskennellyt vuosikymmeniä alalla ja suhtautuu silti yksityiskohtiin sellaisella pieteetillä, josta kuka tahansa voisi ottaa mallia. Olen todella onnekas ja onnellinen, kun saan työskennellä Hirsalassa tällaisen porukan kanssa.”
Bunkkereiden lisäksi Janne on onnistunut tekemään Hirsalassa sen, mitä monet taitavammat pelaajat ovat kaivanneet. Nimittäin viheriöiden pinnan kiinteyttämisen. Tarkoituksenmukaisella holkituksella ja muilla toimenpiteillä Hirsalan viheriöiltä on muutamassa vuodessa onnistuttu poistamaan kuitua, joka on aiemmin pitänyt viheriöt pesusienimäisen pehmeinä ja alttiimpina taudeille.
Kysyttäessä työuran aikana sattuneita virheitä Janne toteaa, etteivät ne kuulu hänen harrastuksiinsa. Vakavoiduttuaan hän kuitenkin toteaa: ”Kyllä niitä sattuu, mutta tärkeintä on oppia niistä eikä toistaa uudestaan. Ikinä ei saa pelätä virheitä!”
”Kyllä niitä sattuu”, Janne väittää, mutta ei pysty palauttamaan mieleensä yhtäkään.
Ulkomaat osana arkea
Jannen kädenjälki näkyy myös muualla kuin Hirsalassa. Vuonna 2018 Janne ryhtyi yhdeksi Suomen Golfliiton kenttäkonsulteista ja perusti siinä samalla oman kenttäkonsultointiyrityksensä. Keikkoja on ollut eri puolilla Suomea: ”On ollut hienoa päästä näkemään erilaisia kotimaan kenttiä ja pohtimaan ratkaisuja tilanteisiin, joita omalla kentällä ei välttämättä tule vastaan. Kentät ovat erilaisia ja kaikilla on omat haasteensa.”
Janne kiertää maailman suurkisoja vapaaehtoisena kentänhoitajana. Viimeisimpänä keikkana oli työuran ensimmäinen vierailu Amerikan mantereelle helmikuussa PGA Tourin suurimpiin turnauksiin kuuluvaan Waste Management Openiin. Tämän lisäksi ansioluettelosta löytyvät muiden muassa Ryder Cup, Turkish Airlines Open, RICOH Women’s British Open ja Alfred Dunhill Links Championship.
Janne muistelee viimesyksyistä visiittiä Le Golf Nationaliin Pariisiin: ”Ryder Cup oli tietenkin erityinen kokemus. Kaikki yksityiskohdat huomioitiin ja työkalut olivat viimeisen päälle. Henki oli hyvä ja omia kokemuksia sai jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa. Ainoastaan viheriöiden nopeuksia ei saanut kertoa ulkopuolelle.”
Janne jakaa aikaansa myös yhteiseen hyvään. Keväällä 2018 Janne valittiin Suomen golfkentänhoitajien yhdistyksen FGA:n puheenjohtajaksi. Janne on laittanut pyörät pyörimään ja viimeisen vuoden aikana koko hallitus on aktivoitunut uudella innolla, mikä näkyy myös yhdistyksen jäsenissä. Yhdistyksen tapahtumissa on kuultu huippuesiintyjiä, kuten Lassi Pekka Tilanderia ja Estonian Golf & Country Clubilla kemikaalitonta kentänhoitoa käytännössä toteuttavaa Kris Misiaczynskiä ja osallistujia on ollut hyvin.
Matkustaminen ylipäätään on Jannelle mielekästä puuhaa – tai tarkemmin sanottuna uusien paikkojen näkeminen. Useimmiten matkustaminen liittyy kentänhoitoon, koska se nyt vaan sattuu olemaan elämäntapa. Talvisin Janne vierailee monien muiden suomalaisten kenttämestareiden ja toimitusjohtajien tavoin Manchesterissa Euroopan suurimmilla golfkentänhoitomessuilla BTME:ssä ja Yhdysvalloissa järjestettävässä Golf Industry Show’ssa.
Muutakin kuin töitä
Jannen elämä ei ole pelkkää työntekoa, vaikka siltä saattaa vaikuttaa. Golf kuuluu elämään myös harrastuksena ja tasoituksella 8,4 pelaava Janne käy usein töiden jälkeen – tai toisinaan kesken töitä – pelaamassa yhden tai useamman reiän. ”Aika harvoin tulee pelattua kokonaista kierrosta, varsinkaan kotikentällä. Muutaman reiän aikana pääsee jo hyvin kiinni fiilikseen ja näkee, mitä kentälle kuuluu.”
Iso osa sydämestä on varattu myös jalkapallolle ja varsinkin Manchester Unitedille. Huhun mukaan Janne hankki vasta maaliskuussa 2019 pidettyyn Golfgaalaan ensimmäisen kravattinsa, jossa ei ole ManU:n logoa. Manchester United on aina ollut Jannelle ykkönen: ”Alkoi silloin joskus oman futisuran alkuaikoina 1998-1999, eikä tripla yhtään vähentänyt innostusta,” Janne hehkuttaa.
”Tripla,” jota ManU juhli keväällä 1999, tarkoittaa Englannissa sitä, että sama joukkue voittaa Valioliigan, FA Cupin ja Mestarien liigan. Visiitti Old Traffordille katsomaan Manchesterin ja Real Madridin välistä Mestarien liiga -peliä on Jannen huikein futiskokemus.
Oman futaamisensa Janne aloitti viisivuotiaana HJK:ssa, josta hän siirtyi Honkaan pelaamaan A-juniorina SM-sarjaa. Koko perhe on pelannut jalkapalloa, ja vanhemmat ovat toimineet valmentajina. Äiti valmentaa edelleen.
Urheilu ylipäätään on Jannelle tärkeää. Jannen lisäksi lähes koko Hirsalan vakiohenkilökunta on innostunut padelista ja käy kesäisin ja talvisin säännöllisesti pelaamassa. Padel-innostus on golftyöläisten keskuudessa levinnyt muutenkin laajalle, ja ringistä löytyy niin toimitusjohtajia kuin tavarantoimittajiakin. Urheilun lisäksi myös elokuvat ovat lähellä Jannen sydäntä.
”Ja tietysti perhe ja avopuoliso!”
Comments