Aloitamme tässä numerossa koko kauden kestävän artikkelisarjan, jossa perehdytään sähköavusteisten polkupyörien ottamiseen osaksi golfarin arkea. Onnistuuko golfaaminen ilman autoa? Pääseekö myös töihin ilman autoa samalla tavalla? Asiaan päätti perehtyä Hirsala Golfin palvelupäällikkö Esa Hukkanen, joka ajaa alkavalla kaudella sekä työ- että golfajoja Hirsalaan sähköpyörällä.
Ei kai joka päivä ole ruuhkia?
Kotimatka Vantaan Tammiston Electrobikesta Espoon Suomenojalle kesti pitkään. Autolla. Oli keskiviikkoiltapäivä helmikuun alussa. Matka sujui ilman suurempia hidasteita Tammistosta Leppävaaraan asti, kunnes jouduin ajamaan kotiin suuntaavan työmatkaliikenteen seassa Leppävaarasta eteenpäin. Matka Kehien välillä kesti puoli tuntia – siis ykköseltä kakkoselle Turunväylää pitkin. Kyllä, 30 minuuttia – mutta ehkä tiestikin sen jo, ehkä ajat saman pätkän samassa ajassa joka päivä. Loppumatka Kilosta Suomenojalle vei vielä vartin. Tuo 12 kilometrin matka, johon Google Mapsin mukaan menee tavallisella polkupyörällä 40 minuuttia, kesti autolla pidempään. Vaikka sain mukavasti lisäaikaa hyvän äänikirjan kuunteluun (Chip & Dan Heath: The Power of Moments), olisin mieluummin ollut jossain muualla.
Kymmenet tai sadat autot, joita ruuhkassa kohtasin, kuljettivat yleensä yhtä tai kahta ihmistä. Itsekin istuin autossani yksin lämmittämässä bensamoottorilla pääosin tyhjää tilaa. Autoon olisi mahtunut lisäkseni neljä matkustajaa, mutta varsinkaan tällaisella satunnaisella reitillä en edes osannut ajatella matkakumppanien haalimista – en sitä kyllä ole muutenkaan harrastanut tuntemattomien kanssa. Ruuhkahuippu ajoittui muutaman kilometrin matkalle ja oli pientä verrattuna ruuhkiin, joita olen kohdannut maailman suurimmissa kaupungeissa. Päivittäiset päästöt liikenneruuhkissa niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisesti ovat valtavia. Lähes paikoillaan seisovat autot tupruttavat pakokaasuja ilmaan, jotta kuljettajaa ei alkaisi palella tai autoradiosta loppuisi virta.
Hiilineutraali golf
Suomen Golfkentät ry:n ja Meri-Teijo Golfin Hiilineutraali golfkenttä -projektin tulokset kertovat, että suurin yksittäinen golfkentän hiilijalanjälkeä rumentava tekijä on pelaajien kulkeminen golfkentälle autolla. Tämä kuormittajaa – siis autot, ei pelaajat – aiheuttaa SGK:n mukaan yli kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin golfkentän omat toiminnot, kuten kentänhoitokoneet, lannoitteet ja sähkönkulutus, kokonaisuudessaan. Suomessa on jo kymmeniä kenttiä, jotka ottavat ympäristöasiat tosissaan ja pitävät tekemisistään kirjaa kansainvälisellä OnCourse-alustalla. Kymmenen kenttää on myös saanut kansainvälisen GEO-ympäristösertifikaatin ja loputkin suomalaiskentät taitavat olla suunnilleen hakemuksen täyttämistä vaille sertifioimiskunnossa. Sertifikaatti on merkki siitä, että asiat tehdään hyvin.
Autoton golfkenttä kuulostaa hyvältä – ainakin siihen asti, kun yrittää keksiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kymmenistä kentistä vain kouralliselle pääsee julkisilla liikennevälineillä kohtuullisen järkevästi, puhumattakaan muun Suomen kentistä. Toki esimerkiksi Tampereella pääsee nyssellä kentälle ja varmasti joillain muillakin alueilla, mutta suurin osa kentistä on jopa Länsimetron tavoittamattomissa.
Korvaamaton auto?
Itse asun Espoossa aivan Länsimetron varrella, eli kolmen kilometrin päässä lähimmältä metropysäkiltä Matinkylästä. Työpaikkani on toisessa suunnassa Kirkkonummella Hirsala Golfissa, joten metro ei auta (siinäkään). Bussilla pääsisin aamulla töihin suunnilleen järkevään aikaan ja iltapäivällä samoin kotiin, mutta kävelyä tulisi päivän aikana useita kilometrejä eivätkä työajatkaan tällä alalla aina noudata pari kertaa päivässä kulkevien bussien aikatauluja.
Olen pyöräillyt 15 kilometrin työmatkani muutamaan kertaan tavallisella polkupyörällä. Matkan varrelle osuu melko raskaita pätkiä ja töihin saapuessa suihku on välttämätön, ja suihkusta huolimatta jälkihiki lopulta aina voittaa. Matkaan kuluu lähes tunti ja joka aamu ja ilta tarvittavat pyöräilykimaraa seuraavat suihkut kuivatteluineen ja pukeutumisineen ottavat myös oman aikansa. Vaihtoehdot ovat vähissä, jos haluaa pienentää työmatkojen hiilikuormitusta.
Olin siis onnistunut löytämään joukon ongelmia: auto saastuttaa liikaa ja jumittuu ruuhkaan, Länsimetro ei yllä joka paikkaan, bussit eivät välitä henkilökohtaisista tarpeistani ja pyöräily hikoiluttaa liikaa. Pääsin lopulta ylitsepääsemättömien vaikeuksieni yli, kun Facebook-kaverini hehkutti uutta harrastustaan: sähköpyöräily! Se ratkaisisi kaikki ongelmani – paitsi niitä, joilla ei ole mitään tekemistä liikkumisen kanssa, kuten mystisesti hupenevat golfpallovarastot.
Sähköpyöräily
En tiennyt sähköpyöräilystä mitään, kun kävin piipahtamassa läheisessä pyöräliikkeessä. Sieltä sain perusopit: oikea termi on ilmeisesti sähköavusteinen polkupyörä (opin, että sähkömoottori antaa lisätehoa polkemiseen, ei tuota energiaa itsekseen), vetoapumoottori (ehkä opin oikean termin tähänkin jossain vaiheessa) voi sijaita etupyörässä, takapyörässä tai polkimissa, joista viimeisin on kuulemma paras paikka. Tämän vahvisti myös Electrobiken Jimi helmikuisella Tammiston-vierailullani. Lisäksi internet paljasti, että ”sähköapu” on rajoitettu 25 kilometriin tunnissa, joten sitä suurempiin nopeuksiin pitää tehdä töitä itse.
Olen tehnyt päätökseni: golfkauden 2019 kuljen töihin pääsääntöisesti sähköavusteisella polkupyörällä. Samoin otan sähköpyöräilyn vaihtoehdoksi auton tilalle golfkierrosten yhteyteen. En tiedä yhtään, miten se voisi onnistua, mutta on maailmassa selvitty isommistakin ongelmista.
Projektista
Kirjoittaja on Hirsala Golfin palvelupäällikkö, joka huolestui vuoden 2018 ilmastoraportista ja innostui Meri-Teijo Golfin esimerkistä Hiilineutraali golfkenttä -hankkeessa. Kirjoittaja toivoo, että projekti onnistuu osoittamaan sähköpyöräilyn olevan varteenotettava vaihtoehto kohtuullisen matkan päässä golfkentältä (tai töistä) asuville.
Projektissa kumppanina toimii sähköavusteisten polkupyörien maahantuoja Electrobike, jonka myymälä löytyy Vantaan Tammistosta, minkä lisäksi Electrobiken maahantuomia pyöriä myydään useissa Dealer-myymälöissä ympäri maan. Electrobike on vuonna 2009 perustettu suomalainen yritys, joka tarjoaa maan kattavimman valikoiman laadukkaita sähköavusteisia polkupyöriä sekä niiden oheistarvikkeita ja huoltopalveluita asiantuntevalla otteella. Electrobike tuo maahan Husqvarnan, R Raymonin, Kreidlerin, E-Bike Manufakturin ja Boostbiken sähköavusteisia polkupyöriä. Tutustu yrityksen palveluihin osoitteessa www.electrobike.fi.
Commenti