Artikkelisarja on edennyt jo toiseen osaansa, ja koska en vielä suostu/halua/tahdo/jaksa/viitsi eli uskalla lähteä oikeasti pyöräilemään ja uhata kevät- tai talvisäätä tai mikä tuo nyt milloinkin onkaan, esittelen tässä sähköpyörien ominaisuuksia ja eroavaisuuksia sekä fiiliksiä ensikokemuksestani sähköpyörän selässä.
Ensikosketus
Omalta osaltani pyöräilykausi lähestyy kovaa vauhtia. Monien muiden osalta pyöräilykausi ei edes käsitteenä ole tuttu, vaan taidetaan puhua pyöräilyelämästä. Pitkin talvea on tullut lähes päivittäin pyöräilijöitä vastaan aamuin illoin. Mukana on myös todella paljon sähköpyöräilijöitä. Johtuukohan oman havaintokehäni muutoksesta vai onko sähköpyöräilijöiden määrä kasvanut valtavasti, en tiedä. Todennäköisesti kyse on molemmista. Itse en vielä ole ihan päässyt niin syvälle, että saisin itseni ajamaan lumella, mutta tuleva vuosi näyttää, loppuuko pyöräilykauteni syksyyn vai jatkuuko se ympärivuotisena.
Vaikka pyöräilykausi ei varsinaisesti ole alkanut, sain monen muun innokkaan tavoin loistavan mahdollisuuden kokeilla sähköpyörää ensimmäisen kerran. GoExpo-messut tarjosivat maaliskuun puolivälissä sadoille, ellei tuhansille, innokkaille pyöräilijöille lämpimän sisätilan, jossa pystyi ajamaan sähköpyörällä.
Keskelle Helsingin messukeskusta rakennettu testirata tarjosi muun muassa pitkän suoran, jossa pääsi kokeilemaan pyörien vauhtia ja jarruja. Ja kyllähän vauhtia saikin! Ei tarvinnut kuin vähän ajatella, että voisi mennä kovempaa ja jo oli fillari vauhdissa! Pienen totuttelun jälkeen pyörän ”boostin” oppi ennakoimaan eikä se enää tullut hitaissa kaarteissakaan yllätyksenä. Eiköhän tästä saada aikaan oikein hyvä pyöräilykesä.
Miten sähköpyörä toimii?
Edellisen artikkelini jälkeen olen saanut uusia oppeja sähköpyöräilystä, eikä enää tarvitse arvailla, mitä eri termit tarkoittavat tai onko käyttämiäni termejä edes olemassa. Hyvänä tiedonlähteenä toimii Electrobiken asiakaspalvelijat ja tuore Electrobike Magazine -julkaisu.
Tiivistetysti sähköpyörä on sähköavusteinen polkupyörä, jonka suurin sallittu moottoriteho on 250 wattia. Sähkömoottori avustaa ainoastaan poljettaessa eikä avustusnopeus saa ylittää 25 kilometriä tunnissa. Sähköpyörä rinnastetaan polkupyörään, joten samat liikennesäännöt pätevät molemmissa. Vielä kun pyöräilyyn liittyvät liikennesäännöt olisivat selkeät, intuitiiviset ja kaikki osaisivat ne, olisi kaikki hyvin.
Sähköpyörän keskiömoottori tunnistaa polkuvoiman ja -nopeuden lisäksi myös takarenkaan pyörimisnopeuden. Näiden tietojen avulla säännellään avustustehoa. Laittamalla lisää voimaa polkimiin saa myös lisää avustusta moottorilta. Avustustehon voimakkuuden voi valita ohjainpaneelista itse tilanteeseen sopivaksi.
Sähköpyörän moottori sijoitetaan joko renkaiden napoihin tai polkimiin. Kiinalaisvalmisteisissa pyörissä moottori on usein navoissa, koska niissä tekniikka on yksinkertaisempaa ja valmistuskustannukset pienempiä. Poljinkeskiössä sijaitsevaa moottoria suositaan eurooppalaisten valmistajien keskuudessa. Keskiömoottorilla saa luonnollisemman ajotuntuman ja suuremman vääntömomentin, kun avustus kulkee vaihteiston läpi. Polkimissa sijaitseva keskiömoottori tarjoaa myös paremman painopisteen ja samalla renkaiden navoissa voidaan käyttää pyörän normaaliosia.
Miten sähköpyörä eroaa tavallisesta?
Väliotsikon kysymykseen on helppo vastaus: siinä on sähkökomponentteja. Koska emme yritä löytää helppoja vastauksia, kerron tarkemmin, miten akku ja muut sähkökomponentit vaikuttavat pyöräilyyn.
Akku ladataan matkapuhelimen ja muiden liikuteltavien sähkölaitteiden tavoin aina tarvittaessa. Lataaminen onnistuu joko irrottamalla pyörään avaimella lukittava akku pyörästä tai antamalla sen olla paikoillaan latauksen ajan. Akun latausaika on ominaisuuksista riippuen noin kolme tuntia ja kantama karkeasti 20 kilometriä katuajoa jokaista sataa wattituntia kohden ja 10 kilometriä maastossa, jolloin esimerkiksi 500 wattitunnin tehoinen akku tarjoaa jopa 100 kilometriä leppoisaa maantieajoa.
Akunkestoa pystyy lisäämään käyttämällä vaihteita ja avustustehoja taloudellisesti eli järkevästi. Tehojen ja vaihteiden ei tarvitse tasaisella olla täysillä, vaan kyllä omiakin lihaksia kannattaa hyödyntää varsinkin kevyemmissä kohdissa. Lisäksi akunkestoa voi parantaa ihan tavallisella arkijärjellä, eli pitämällä pyörän osat kunnossa. Liian alhaiset rengaspaineet, kuluneet kumit, vääränlaiset renkaat, huonokuntoinen tie sekä likaiset laakerit ja muut osat lisäävät akun kulutusta.
Akun lisäksi sähköpyörään kuuluu olennaisena osana ohjauskytkin, jonka avulla avustusjärjestelmän voi kytkeä päälle tai pois ja valita tilanteeseen sopivan avustustehon. Ajotietokoneesta pystyy seuraamaan mallista riippuen esimerkiksi nopeutta, keskinopeutta, ajokilometrejä tai jäljellä olevaa arvioitua avustusmatkaa.
Sähköpyöriä löytyy karkeasti kolmeen käyttöön: kaupunkiin, ”retkille” ja maastoon. Kaupunkipyörässä on yleensä rento ajoasento ja se sopii arjen asiointeihin ja pienemmille retkille. Kaupunkipyörissä akku on usein suhteellisen pieni, eikä niissä ole käytetty parhaita osia voimansiirrossa. Tällainen pyörä sopii hyvin satunnaiseen käyttöön. Toki tästäkin kategoriasta löytyy kovemman luokan välineitä, jotka sopivat päivittäiseen käyttöön.
Retkipyörässä on kaupunkipyörää ergonomisempi ajoasento, akku on isompi ja muutkin osat laadukkaampia. Maastopyörä sopii maaston lisäksi hyvin myös talvipyöräilyyn leveämpien renkaidensa ansiosta. Haastaviinkin maastoihin tarkoitetuissa pyörissä on yleensä retkipyöriä isommat akut ja laadukkaammat osat.
Sähköpyörien hintahaitari on aika laaja, mutta ei taida aivan yltää kalliimpien kilpapyörien hintoihin. Parilla tonnilla myytävissä pyörissä on yleensä pienet ja valmistajien hintakategorioiden edullisimmat akut. Näissä pyörissä akkuteho jää usein alle 400 wattitunnin. Kun budjettia lisää puolikkaalla tonnilla, saa jo huomattavasti laadukkaampia osia, kuten akun, jarrut, vaihteiston, vanteet, navat ja renkaat. Akkuteho nousee jonnekin 500 wattitunnin korville. Kolmella tonnilla saa todella laadukkaan kaupunki- tai retkipyörän, jossa avustusjärjestelmät ovat valmistajien kärkitasoa. Huippumalleista saa pulittaa päälle 5000 euroa, mutta sillä rahalla saakin ominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään parasta laatua.
Itselleni sopii työmatka-ajoon varmaankin keskihintainen tai edullisemman pään retkipyörä. Isommalla panostuksella saisi toki paremman pyörän, mutta eiköhän alle 3000 eurolla saa tarkoitukseeni sopivan fillarin. Valinta on lopulta aika helppo. Ensin pitää miettiä, mihin tarkoitukseen aikoo pyörää käyttää ja kuinka aktiivisesti. Sitten voikin mennä bussilla Vantaalle Tammiston Electrobikeen ja valita omaan silmään ja tarkoitukseen sopiva malli asiakaspalvelijoiden avustuksella ja pyöräillä kotiin.Projektista
Projektista
Kirjoittaja on Hirsala Golfin palvelupäällikkö, joka huolestui vuoden 2018 ilmastoraportista ja innostui Meri-Teijo Golfin esimerkistä Hiilineutraali golfkenttä -hankkeessa. Kirjoittaja toivoo, että projekti onnistuu osoittamaan sähköpyöräilyn olevan varteenotettava vaihtoehto kohtuullisen matkan päässä golfkentältä (tai töistä) asuville.
Projektissa kumppanina toimii sähköavusteisten polkupyörien maahantuoja Electrobike, jonka myymälä löytyy Vantaan Tammistosta, minkä lisäksi Electrobiken maahantuomia pyöriä myydään useissa Dealer-myymälöissä ympäri maan. Electrobike on vuonna 2009 perustettu suomalainen yritys, joka tarjoaa maan kattavimman valikoiman laadukkaita sähköavusteisia polkupyöriä sekä niiden oheistarvikkeita ja huoltopalveluita asiantuntevalla otteella. Electrobike tuo maahan Husqvarnan, R Raymonin, Kreidlerin, E-Bike Manufakturin ja Boostbiken sähköavusteisia polkupyöriä. Tutustu yrityksen palveluihin osoitteessa www.electrobike.fi.
Comentários